Sivut

Tietoja tästä blogista

maanantai 11. helmikuuta 2019

Matkakertomus: ELLI Nürnbergin messuilla

Nürnbergin Toy Fair on yksi maailman suurimmista leikkikaluihin ja opetustarvikkeisiin keskittyvistä messuista. Messut juhlivat tänä vuonna 70-vuotispäiviään ja myös ELLIt olivat mukana menossa!

Outi ja Jukka ovat käyneet messuilla kahden vuoden välein tapaamassa tavarantoimittajia ja haistelemassa uusia tuulia, mutta tänä vuonna lähdimme ensimmäistä kertaa koko porukalla matkaan!

Nürnbergin messukeskus koostuu 12 hallista, joista jokainen on kooltaan lähes kotoisan Messukeskuksemme kokoinen. Jokaisessa hallissa on oma teemansa helpottamassa jättimäistä patikointiurakkaa: työn puolesta keskityimme oppimistarvikkeita ja pelejä sisältäviin halleihin, ja pystyimme jättämään väliin esimerkiksi pehmoleluja tai pienoisrautateitä sisältävät hallit (toki niitä piti käydä tapaamisten välillä ihailemassa, koska: KOKONAINEN MESSUHALLI TÄYNNÄ PIENOISRAUTATEITÄ!!!)

ELLIssä ei myydä taikahiekkaa, koska pakonomainen näplääjä-Oona ei saisi enää töitään tehtyä.

Matkalle lähdettiin perjantaina 1. helmikuuta kukonlaulun aikaan. Ensimmäinen lento Frankfurtiin meni pitkälti nukkuessa, mutta vaihtaessamme Nürnbergin koneeseen saimme jo pienen aamulenkin: Frankfurt EI ole se kenttä, jossa kannattaa aikatauluttaa tiukka vaihtoväli. Eikä varsinkaan se kenttä, jolla haluat vaihtaa, kun ensimmäinen lentosi on merkittävästi myöhässä. Reippaalla hölkällä ehdimme kuin ehdimmekin seuraavalle lennollemme, joka oli huomattavan lyhyt; noin puolen tunnin lennon aikana ehti vain juuri ja juuri luomaan silmukat villapaidan takakappaleeseen, neuloosiin sairastunut kirjurinne laskelmoi. Ruumaan menneet laukut eivät tietenkään ehtineet Nürnbergin koneeseen...

Nürnbergissä on erittäin toimiva paikallisliikenne, jolla suhasimme reilussa vartissa hotellillemme Nürnbergin päärautatieaseman läheisyyteen. Sieltä toinen U-bahn-linja vei meidät reippaasti messujen tapahtumapaikalle, Messeen.

Aloitimme messu-urakkamme tapaamalla tavarantoimittajiamme. Pääsimme vaihtamaan kuulumisia meille sähköpostien allekirjoituksista tuttujen nimien kanssa, tutkimaan uutuuksia ja hämmästelemään messujen kokoa ja tavaramäärää.

Oona ja Outi testaamassa uutuuksia. Joanne ohjaa.

Nürnbergin messut ovat ammattilaismessut, joten sinne hyväksytään osallistujiksi vain messujen teemaan liittyvien tavaroiden jälleenmyyjiä. Myös alle 16-vuotiailta on pääsy kielletty, ja kiellon kyllä ymmärtääkin liikkuessaan messuilla: keskiverto lapsi ei ehkä ikinä toipuisi siitä tavaran ja virikkeen määrästä! Aikuisellakin tekee tiukkaa, kun kaikkialla minne katsoo näkyy jotain ihanaa, värikästä, pörröistä, kiinnostavaa, kiehtovaa, kimaltavaa ja sanoinko jo IHANAA?


Nimimerkki Nukkumattifani-95 halusi idolinsa kanssa samaan kuvaan.

Jo puolikas päivä näillä messuilla murskaa jalat. Ei tarvitse huolehtia, tuleeko askelmittariin tarpeeksi askelia. Joten olimme kauhussamme, kun illalla lähdimme etsimään ravintolaa. Suurinpiirtein jokainen ravintola oli tupaten täynnä! Kiersimme viiden ravintolan ovella, ennen kun löysimme paikan, jossa syödä! Eivätkä ravintolat olleet ihan lähellä toisiaan. Siispä vinkkinä kaikille Nürnbergiin matkaajille: Varaa illallispöytä ajoissa! Kaupungissa on messut melkein joka viikko, ja vaikka lelumessut olivat isoimmasta päästä, vipinää riittää varmaan jokaiselle viikolle! Kannattaa myös mennä syömään heti messupäivän jälkeen, vaikka ajatus hetken lepäämisestä hotellilla kuinka houkuttelisi. Muuten saatat löytää itsesi lepäämästä ruokapöydästä!

Toisena päivänä aikataulussa oli peräti kymmenen tavarantoimittajan tapaamiset, ja vielä osittain eri puolilla messukompleksia! Päivä oli pitkä, mutta antoisa. Mukavia tapaamisia ja erittäin kiinnostavia uusia tuotteita, joita toivottavasti saamme piakkoin valikoimaamme! Vaikka viestintäteknologian kuinka kehittyy, kasvokkain tapaaminen tekee yhteistyöstä helpompaa. Toisaalta, mitä mukavampi tyyppi esittelee tavarantoimittajan uutuuksia, sitä enemmän tekisi mieli ottaa ne omaan valikoimaan... Mutta pitää pysyä kovana, kun valikoima pitäisi pitää suurin piirtein saman kokoisena!

Saadaankohan tällainen ELLIn valikoimaan?

Ehdimme noin tunnin verran kierrellä messuilla vapaasti. Outi ja Jukka ihastelivat niitä aiemmin hehkutettuja pienoisrautateitä, Oona ja Jenny katsastivat naamiais- ja juhlapuolta sekä pelejä. Yhdellä juhlapuolen osastolla saattoi olla satoja ilmapalloja koristeina, enpä haluaisi olla paikalla, kun niitä aletaan messujen lopuksi puhkomaan!


Joko jalka painaa?

Messupäivä kesti yhdeksästä vähän yli viiteen, ja tällä kertaa tajusimme laukata suoraan messuilta syömään. Hotellilla ei tarvinnut odotella unen tuloa.

Sunnuntaina nukuimme myöhään, olikohan yksikään ELLI aamiaispöydässä ennen kymmentä? Suuntasimme vapaapäivän viettoon vanhaan kaupunkiin.

Vanhan kaupunki on ympäröity muurilla, jonka alle oli hyvä paeta räntäsadetta.
Nürnbergin linna kiinnosti kaikkia, eikä vain sen vuoksi, että siellä pääsi suojaan räntäsateelta. Linnoituksen rakentaminen alueelle on alkanut jo tuhat vuotta sitten ja nykysessäkin pytingissä on osia jo 1100-luvulta.

Näkymä linnasta vanhaan kaupunkiin.
 
Linnassa pääsi tutustumaan linnan historian lisäksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vaiheisiin, keskiaikaiseen sodankäyntiin ja sen kehitykseen, ajalle tyypilliseen esineistöön, sekä linnan myöhempiin vaiheisiin. Pääasiat olivat opasteissa myös englanniksi, mutta valitettavasti monet kiinnostavat yksityiskohdat oli kerrottu vain saksaksi.

Tämä(kin) Ludwig tykkäsi bling-blingistä.


Keskiaikainen Time Timer?

Maleksimme hiukan vanhassa kaupungissa ja söimme ennen lentokentälle suuntaamista. Onneksi olimme ajoissa liikenteessä, paikallinen turvatarkastus kun oli usean asteen suomalaista perusteellisempi. Vaikka pikkiriikkinen kenttä oli täytetty toinen toistaan omituisemmilla koneilla, jotka sanoivat ihmisen havaitessaan "hrrrrr" ja "ping" jokainen meistä sai myös aimo annoksen läheisyyttä saksalaisilta turvatarkastajilta. Olo oli kopeloinnin jälkeen turvallinen, mutta vähän kiusallinen.

Näin iloisia ilmeitä ei kannata odottaa näkevänsä saksalaisessa turvatarkastuksessa.
Onneksi paluulennot olivat ajallaan ja Frankfurtin kentältä löytyi tarvittavia tuliaisia. Helsinkiin laskeuduimme maanantaina klo 0.55. Outi oli ensimmäisenä paikalla Kalasatamassa klo 9 ja me muutkin raahauduimme kustannuspaikalle ennen puoltapäivää hyvin levänneinä ja virkeinä (eh...).

Sitten vaan odottelemaan, mitä uutta kivaa messuilta tarttui ELLIen matkaan! Tiedot uusista tuotteista saat ensimmäisenä seuraamalla Facebook-sivuamme ja tilaamalla uutiskirjeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti