Sivut

Tietoja tästä blogista

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Matikkavaikeus Helsingin Sanomissa 23.4.

Hienoa, että matematiikkavaikeus - dyskalkulia - pääsi kunnolla esille, Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulle. Ari Kinnari kertoo kolumnissaan oman lapsensa vaikeudesta oppia peruslaskutoimituksia.

Linkki Kinnarin kolumniin levisi nopeasti erityisopettajien ja muiden oppimisvaikeuksien parissa työskentelevien tai niistä kärsivien Facebook-ryhmissä ja sitä kommentoitiin hyvin monella tavalla.

Parikin opettajaa kertoi kuulevansa koko asiasta ensimmäistä kertaa, vaikka on toiminut opettajana liki 20 vuotta!

Moni opettaja ihmetteli sitä, ettei tätä oppimisvaikeutta oltu diagnosoitu aiemmin ja yhtä moni pahoitteli sitä, ettei lapselle ole tarjottu muuta apua kuin laskin.

Vanhempien kommenteissa kiitettiin kirjoituksen antavan uskoa siihen, että heidänkin lapsensa tilanne voi parantua.

Niin - matikkavaikeuteen on saatavana muutakin apua, siitä siis tiedetään vähemmän kuin luki-vaikeudesta ja sen tukemisesta.

Matikkavaikeuden kuntoutus auttaa 

Kuntouttavaa opetusta antavien opettajien mukaan lähes jokaista matematiikkavaikeudesta kärsivää voidaan auttaa - peruslaskutoimitukset on mahdollista oppia.

Matikkaluotsi-kirjan kirjoittaja Marja Dräger on opiskellut Saksassa, Göttingenissä ja työskennellyt mm. lapsi- ja nuorisopsykiatri Harro Adam-Gabert'in vastaanotolla matematiikkavaikeuksien kartoittajana ja lausuntojen antajana. Suomessa hän on toiminut matematiikkaterapeuttina kuntouttaen yksityisoppilaita vuodesta 1994 lähtien ja kouluttanut luokanopettajia ja erityisopettajia vuodesta 2003 alkaen Luotsi-koulutuksissaan.

Matikkaluotsi-kirjassa kuvattu opetus perustuu matematiikan omiin rakenteisiin pohjautuvaan yksilölliseen opetukseen, jossa ensin kartoitaan matematiikan keskeisten oppisisältöjen tieto- ja taitotaso. Puuttuvia taitoja opetellaan erilaisten konkreettisten harjoitusten kautta, oppilaan ehdoilla ja hänen oppimisensa tahdissa.

Helsingin yliopiston dosentti Marjatta Näätäsen arvio Matikkaluotsi-kirjasta julkaistiin Matematiikkalehti Solmussa tämän vuoden alussa.

Syksyllä 2015 Opettaja-lehden artikkelissa konsultoiva matematiikan opettaja Anni Lampinen kertoo kokemuksistaan kymmenen vuoden ajalta:
"– Kaikki oppilaani ovat saavuttaneet tällä menetelmällä peruslaskutaidon. Minut vakuutti se, kuinka lapsiystävällinen, konkreettinen ja systemaattinen menetelmä on. Se vaikuttaa vahvasti oppilaan minäkäsitykseen ja itsetuntoon".

Edellä esitettyjen lisäksi olen erilaisissa tilaisuuksissa kuullut lukuisia kertomuksia siitä, miten kuntouttavan opetuksen avulla on voitu auttaa matikkavaikeudesta kärsiviä lapsia. Viimeisin kommentti on Erityisopetuksen kansallisilta kehittämispäivillä viime viikolla esittelypöytäni ääreen pysähtyneeltä erityisopettajalta: "Luotsikoulutus ja sen myötä saamani mahdollisuus auttaa oppilaitani on parasta, mitä minulle on tapahtunut 20 vuoden opettajaurani aikana".

23.4.2016

Outi Haikarainen
ELLI Early Learning Oy:n toimitusjohtaja ja Matikkaluotsi-tuotantoryhmän jäsen


ELLI Early Learning Oy:n kustantamaan Matikkaluotsi-tuoteryhmään kuuluvat:
Matikkaluotsi-kirjat, samansisältöiset: A4 kierreselkäinen ja B5 nidottu
Matikkaluotsin korttimateriaalit
Matikkaluotsin välinepaketti






maanantai 18. huhtikuuta 2016

KIRJOITA OIKEIN -kaksoiskonsonanttimateriaali: Miten tässä näin kävi?

Leena Hulkko kertoo, miten KIRJOITA OIKEIN - materiaali syntyi.
Laaja-alaisena erityisopettajana työskennellessäni oli joka vuosi liuta oppilaita, joilla oli kirjoitusvirheitä kaksoiskonsonanteissa. Eniten virheitä tuli sanoissa, joissa on kk, pp tai tt; niitähän on sanaa äännettäessä suorastaan mahdotonta kuulla kahtena. Vasta sitten, kun sana sanotaan tavuittain niin, että ensimmäinen k, p tai t äännetään selkeästi, molemmat konsonantit kuuluvat. En kannata sanojen taputtamista tavuiksi, vaan sanan tarkkaa ääntämistä tavuittain.


Törmäsin jatkuvasti siihen, että harjoitteluun sopivaa materiaalia ei ollut riittävästi. Niinpä aloin vähitellen koota sanastoa ja kuvia sopivista harjoitussanoista. Omatekoisilla kuvakorteilla harjoiteltiinkin oppilaiden kanssa vuosikausia. Totesin oppilaiden kokevan harjoittelun ”korttipelinä”, siis hauskana! Kun sitten ELLI:n väki kiinnostui esittelemistäni kuvakorteista, alkoi ideointi sana- ja kuvakorttien yhdistämisestä. Silloin tajusin, että sanakorttien lisääminen tekisi harjoituksista entistä monipuolisempia. Sanojen oikeinkirjoituksen strategian opettamisohjeen olin napannut Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan lehtorina toimineen Esko Holopaisen luentomateriaalista. Esko Holopainen suostui pyynnöstäni arvioimaan materiaalini ja hän piti sitä erinomaisena ja tarpeellisena!

Kun kortit sitten tulivat painosta, totesin niiden olevan sekä hyvälaatuisia että hauskannäköisiä! Käytin kuvakortteja monipuolisesti: alkuäänteiden kuunteluun, tavuttamisen arviointiin ja harjoitteluun sekä sanojen oikeinkirjoitusharjoituksiin. Sana- ja kuvakorttien yhdistäminen toimi hyvin lukemisen opettelun alkuvaiheessa ja oikeinkirjoituksen tarkistamisessa.

Materiaali sai varsin hyvän vastaanoton; sille oli selvästi ollut tarvetta. Kun se sitten sai Luduksen neuropsykologeilta laatuleiman, antoi se uskoa siihen, että oikealla tiellä ollaan. Minulle oli yllätys, että neuropsykologitkin olivat kortteja käyttäneet! Kun ensimmäinen painos oli myyty loppuun, aloin suunnitella jatkoa; myös lausetason harjoitusmateriaalista oli ollut puutetta. Olin suunnitellut keksiväni aiemman sanaston pohjalta vain lauseita. Kun sitten sain ELLI:stä työparikseni Oona Mutikaisen, ideoita alkoi syntyä lisää. Selvisi sekin, että kortteja oli käytetty myös afasiakuntoutuksessa; ohjeistukseen saatiin Riitta Mönkäreeltä oma osio afasiakuntoutukseen sopivista harjoitteista.  Yhteistyön ansiosta materiaalista tulikin alkuperäistä suunnitelmaa monipuolisempi ja hyvä niin! Nythän harjoituksia voi käyttää monenlaisiin tarpeisiin, ei pelkästään kaksoiskonsonanttien harjoitteluun. Sana- ja kuvakortit tuovat kivan lisäarvon muutoin jopa tylsiinkin harjoituksiin. Oppilaiden kysymykseen: ”Pelataanko taas niillä korteilla?” – voi vastata: ”JOO!”


Leena Hulkko

laaja-alaisen erityisopettajan hommissa vuosina 1980-2015 Varkaudessa ja Kirkkonummella.

KIRJOITA OIKEIN -materiaali nyt ELLIn verkkokaupassa