Sivut

Tietoja tästä blogista

perjantai 18. lokakuuta 2013

Oppimista haittaavia tuntoaistin häiriöitä voidaan helpottaa

Laajin aistimme, tuntoaisti, luo perustan monien taitojen oppimiselle.  Se miten hahmotamme kehomme ja itsemme osana ympäristöämme, vaikuttaa merkittävästi motivaatioomme ja kykyymme ottaa vastaan uutta tietoa. Tuntoaistin häiriöt siis haittaavat oppimista, joten niiden varhainen tunnistaminen ja kuntoutuksen aloittaminen ovat tärkeitä keinoja oppimisvaikeuksien ehkäisemisessä.

Esimerkkejä tuntoaistin ylireagoinnista


Tuntoaistin häiriöiden tunnistaminen


Häiriöt haittaavat arkea. Ne näkyvät usein erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, peseytymisessä, erikoisina kiputuntemuksina tai vaatteisiin tai ruokiin liittyvinä hieman erikoisina tapoina toimia.
Esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa on vaikea noudattaa jonotussääntöjä, peseytyminen on vastenmielistä, vaatteiden laput tuntuvat häiritseviltä. Yllättävä kosketus kuten halaaminen voi olla vaikeaa.  Häiriön ilmeneminen riippuu siitä, onko pulmana tuntoaistin yli- tai alireagointi.

Tuntoaistin häiriöiden helpottaminen


On tärkeää ottaa arjen toiminnoissa huomioon tuntoaistin häiriöistä kärsivän erityiset tarpeet.  Esimerkiksi vaatteista voi leikata häiritsevät laput pois ja nukkumaanmenoa voi rauhoittaa painopeiton tai hieronnan avulla. Arkisten keinojen lisäksi tuntoaistin häiriöitä voidaan myös erityisesti harjoittaa – siedättää – leikinomaisten harjoitteiden avulla.


Toistoilla ja pitkäjänteisellä harjoittelulla löytyvät eri henkilöille parhaiten sopivat keinot selvitä arjen haasteellisista tilanteista –  yli- tai alireagoivasta tuntoaistista huolimatta.

Lisätietoa tuntoaistista

TUNNE, AISTI, TOIMI!  Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen -kirja on ensimmäinen käytännönläheinen suomenkielinen tuntoaistiin keskittyvä teos, jossa annetaan perustietoa tuntoaistin häiriöistä. Kirjaan on koottu ohjeita tuntoaistia tukeviksi harjoitteiksi, joista useimmat sopivat kaikenikäisille. Kuvallista tukea käytännön tilanteisiin tuovat kirjan harjoitteisiin liittyvät kuvakortit.


TUNNE, AISTI, TOIMI! -kirjan tekijä Maarit Söderena piti yleisöluennon Helsingin Erilaiset Oppijat ry HERO:n järjestämässä tilaisuudessa 23.10. 

Katso lisätietoja HERO:n yleisöluennoista syksyllä 2013 täältä.

Lataa ilmaiseksi esimerkkisivuja tuntoaistikirjasta:
Esimerkkejä tuntoaistin yli- ja alireagoinnista






Tilaa tästä
TUNNE, AISTI, TOIMI!
Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen.


Tilaa Kirja ja kortit

Tilaa Kirja

Tilaa Kortit
 











Outi Haikarainen,
ELLI - Early Learning Oy

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Onko koulussa liikaa kokeita?

Elokuun alkupuolella Tuomas Kasevan kolumissa Helsingin Sanomissa pohdittiin, miksi koulussa on nin paljon kokeita. Kirjoittaja oli laskenut, että ensimmäiseltä luokalta lukion loppuun koululaiset käyttävät 400 tuntia kokeisiin. "Aika vastaa sitä, että oppilas saisi syyslukukauden ensimmäisenä päivänä eteensä kasan konseptipaperia ja vastaukset jätettäisiin vähän ennen itsenäisyyspäivää."  Koko kolumnin voi lukea tästä linkistä.


Paljon koululaisen ajasta menee erilaisten asioiden ulkoa opetteluun, mutta ei suinkaan ainoastaan kokeita varten? On joitakin asioita, jotka pitää oppia ja muistaa, sillä kaikkea ei voi googlata, vaikka nettiin pääseekin melkein missä ja milloin tahansa. Esimerkiksi matematiikassa on monia asioita, jotka on tärkeää osata ulkoa, sen lisäksi, että peruskäsitteet pitää ymmärtää ja oivaltaa. Joidenkin ulkoa osattavien asioiden osaamisen kartoittamiseen voi käyttää Hannele Ikäheimon laatimia junnauskokeita. Näissä kokeissa määritellyt aikarajat varmistavat sen, että asiat osataan ulkoa - laskemalla ei nokkelinkaan ehdi!

Kaikkea ei tarvitse osata ulkoa - mutta pitää ymmärtää ja osata soveltaa

Helsingin laboratoriokoulussa sai jo vuosina 1960 - 1974, kauan ennen internettiä, pitää kirjat ja apuvälineet mukana loppukokeessa, koska "kokeen tarkoituksena ei ollut kartoittaa muistitietoa, vaan ajattelua ja kykyä hahmottaa asiakokonaisuuksia". Näin kertoo koulun silloinen rehtori Helena Kekkonen kirjassaan "Rauhan siltaa rakentamassa". Tässä Kirjapajan kustantamassa kirjassa on monta muutakin opettamiseen ja oppimiseen liittyvää lämmintä muistoa ja innostavaa oivallusta - kannattaa lukea koko kirja!

Helena Kekkosesta kerrotaan myös Ellin Uutisissa. Toimittajaopiskelija Laura Kukkosen kirjoittamaan juttuun pääsee tutustumaan tästä.

Helppo tapa selvittää, mikä on vaikeaa

Tärkeä vinkki kokeiden ja kartoituksien laatijoille löytyy Hannele Ikäheimon KYMPPI-kartoituksesta. Kirjan kartoituksissa oppilasta pyydetään "laittamaan ruksi sen tehtävän viereen, joka tuntui vaikealta". Näin pienellä vaivalla  opettaja saa näin selville, mistä asiasta oppilas vielä tarvitsee lisäopetusta, vaikka hän osaisikin kokeessa vastata oikein. 

Näytä mitä tiedät = Show-me®

Oppilaan osaamista arvioidaan kokeiden lisäksi tuntiosaamisella. Tämä on reilua etenkin kokeissa jännityksen vuoksi alisuoriutuvien oppilaiden kannalta. Myös tunnilla viittaamiseen voi vaikuttaa jännittäminen, epäonnistumisen pelko tai  silkka ujous. Ja mistäpä opettaja voi tietää, kuka viittaavistakaan oppilaista oikeasti tietää oikean vastauksen?
 
Amerikassa kehitetty "kaikki vastaavat" - Show-me® opiskelu on viime vuosina tullut yhä suositummaksi myös eurooppalaisissa kouluissa. Sen sijaan, että asioita käsitellään yhdellä isolla taululla vuorotellen, on jokaisella oppilaalla käytössään oma valkotaulu, johon kirjoittamansa vastauksen kaikki oppilaat näyttävät opettajalle. Kaikki saavat - ja joutuvat seuraamaan opetusta ja osallistumaan ja opettaja saa välittömästi palautteen siitä, miten hyvin opetus on mennyt perille. Show-me® -menetelmän käyttöön voi tutustua lataamalla englanninkielisen opettajan oppaan tästä.


Vähän samalla tavalla kuin Show-me® -taulut  toimivat myös oppilaan laskuhelmet. Jokainen oppilas poimii tehtävän vastauksen laskuhelmiinsä ja kaikki näyttävät vastauksensa opettajalle yhtäaikaa. Sinipunaisten helmien molemmissa päissä oleva keltainen päätyhelmi auttaa opettajaa hahmottamaan koko luokan vastaukset kerralla, yhdellä silmäyksellä.

Oppilaan kymppihelmet

Osaamista ja ymmärtämistä voi siis selvittää muillakin tavoilla kuin kokeilla. Mutta kokeita varmasti tarvitaan jatkossakin. Samoin kuin läksyjä, joiden tarpeellisuudesta kerrotaan mielenkiintoisia näkökulmia uusimman Opettajalehden artikkelissa.


Outi Haikarainen,
ELLI - Early Learning Oy


lauantai 3. elokuuta 2013

Pelaaminen vai läksyt ensin - ja kuinka kauan onkaan pitkä aika?


Koska ollaan perillä? Onko vielä pitkä matka?


Tähän jokaisessa lapsiperheessä kuultuun kysymykseen minulla oli tapana vastata kertomalla kuinka monta Pikkukakkosta matka vielä kestää, koska sen aikayksikön pienetkin lapset tuntuivat ymmärtävän.  Sitä paitsi yksi Pikkukakkonenhan kului heidän mielestään tosi nopeasti, eikä kaksikaan ollut kamalan pitkä aika.

Mutta nykyään on saatavana muitakin keinoja ajan konkretisointiin. Ympäri maailmaa hyvin suosittuja välineitä ovat Time timer -kellot, jotka näyttävät vähenevää aikaa erittäin konkreettisella tavalla.  Esimerkkejä Time timereiden käytöstä voi katsoa vaikkapa näistä valmistajan tuottamista videoista:

 


Hoputtaminen ja muistuttaminen ei ole kenestäkään mukavaa

 

Herätyskelloksi Time Timer ei sovi. Sen sijaan pienempien lasten ja erityislasten aamutoimien rytmittämiseen se sopii oikein hyvin.

Jos toiminnan suuntaaminen tai tarkkaavaisuus on jostakin syystä vaikeaa, voi vähenevää aikaa näyttävä kello olla erittäin tehokas kannustaja ja muistuttaja. Sitä voidaan käyttää kotona, päiväkodissa ja koulussa. Myös muistisairaat hyötyvät muistuttajasta, jossa koko ajan näkyy kuinka kauan aikaa on vielä jäljellä "seuraavaan siirtymään". Time Timerin voi säätää piippaamaan ajan loppuessa tai antaa sen toimia äänettömästi.

Erään asiakkaamme kertoman mukaan Time Timer on "pelastanut heidän perheensä ruokailuhetket", koska sen avulla perheen autistinen lapsi jaksaa keskittyä omaan syömiseensä ilman, että häntä pitää koko ajan muistuttaa. Time Timerin kanssa hänen ruokailunsa kestää saman aikaa kuin muulla perheellä, eli puolisen tuntia entisen jatkuvalla hoputtamisella saavutetun tunnin sijasta.



Kenen vuoro on pelata ja kuinka kauan saan käyttää konetta? 

 

Monessa kodissa taistellaan "koneajasta". Kuinka kauan koneella saa pelata tai koska on aika vaihtaa koneen käyttäjää, jos samalla koneella on monta halukasta käyttäjää. Pelaaminen koukuttaa ja sosiaalisessa mediassa surffaillessakin ajan kuluminen helposti unohtuu.

Läksyjen tekemiseen  käytettävä aikakin voidaan sopia ja valvoa Time Timerilla, jos tuntuu siltä, että "voit mennä ulos heti kun läksyt on tehty" houkuttelee liian hätäiseen suoriutumiseen. Koululuokassa hitaammin työskentelevät voivat hyötyä siitä, jos sovitaan tietty aika, jonka kaikki "ainakin käyttävät tehtävän suorittamiseen".

Kun ajankäyttösopimukset on saatu tehtyä, on niiden noudattaminen helpompaa "lahjomattomalla" välineellä. Ettei käy, kuten kuopukselleni, jonka mielestä "ihan kohta" oli kamalan pitkä aika, koska isosiskot aina lupasivat, että kyllä pikkusiskon vuoro käyttää tietokonetta tulee "ihan kohta".

Toiminnanohjauksen vaikeutta voidaan helpottaa harjoittelemalla ja apuvälineillä


Toiminnan suuntautumisen vaikeus voi ilmetä edellä kuvatun käsillä olevaan tehtävään (ruokailuun) keskittymisen vaikeuden lisäksi hankaluutena aloittaa tehtävä ajallaan, siirtyä tehtävästä toiseen tai lopettaa tehtävä sovituun aikaan. Kaikissa näissä tilanteissa voi käyttää Time Timeria apuna. Time Timereita on saatavana monen kokoisina, myös rannekelloina ja iPhoneen tai tietokoneen näytölle ladattavina versioina. Muista toiminnanohjauksen harjoitteluvälineistä kirjoitan myöhemmin lisää...


Valikoimassamme on useita eri mallisia Time Timereita ja lisävarusteita:



Time Timer Plus - kello on muita Time Timereita isompi, tukevampi, turvallisempi ja kestävämpi,
etenkin jos lapset itse käsittelevät Time Timeriaan.
 




Time Timer MOD on pienempi kello, johon voi vaihtaa harmaan suojuksen lisäksi fuksian tai limen värisen suojakuoren




Time Timer MOD Sprint-edition sisältää kirkkaansinisen kuorenlisäksi pikaohjeen Googlen kehittämään Sprint-ongelmanratkaisutyötapaan.



Time Timer piirtotaulu MOD on piirtotaulukehys MOD-koon Time Timereille. Piirtotauluun voi kirjoittaa ohjeistuksen, listan tehtävistä tai vaikka kiinnittää sinitarralla tai teipillä toiminnanohjauskuvia.




Time Timer Magneettinen pictosetti ja Time Timer Magneettinen taulu auttavat Time Timerin käyttämisessä toiminnanohjaukseen. Pictosetissä on 35 toiminnanohjauskuvaa ja 35 Time Timer -kellokuvaketta. Setin avulla voidaan siis näyttää, mitä tehdään, kun Time Timer näyttää tiettyä aikaa tai kuinka kauan tietyn tehtävän tekemiseen on aikaa. Pictogrammit ovat kooltaan pieniä, noin 4cm x 4cm. Pictosetissä on myös mukana punainen taulutussi, jolla voi piirtää pictogrammin valkotaulumaiseen pintaan, sekä ovenkahvaan tai muuhun koukkuun ripustettava  pieni magneettinen taulu.


Time Timer Magneettinen taulu on Pictosetin kanssa yhteensopiva A4-kokoinen taipuisa magneettinen piirtotaulu. Se kiinnittyy kaikkiin metallipintoihin ja siinä on tilaa 32 Time Timer pictogrammille.








perjantai 26. heinäkuuta 2013

Ohjeita lukemaan oppimiseen ja työmuistin kehittämiseen kuvakorteilla pelaten

Kuvakorteilla voi harjoitella kielellisiä taitoja monella hauskalla tavalla. Näitä ELLIN korteille laadittuja ohjeita voi soveltaen kokeilla vaikka postikorteilla tai tavallisilla muistipelikorteilla. Pääasia on, että esillä olevat kuvat kiinnostavat pelaajia ja ovat helposti tunnistettavia. ELLIN kortit on kotimainen piirroskorttisarja, joka perustuu Kirsti Remeksen artikulaatiotestissä käytettyihin sanoihin.

Lukiharjoitukset, kielellinen kuntoutus ja muistikuntoutus onnistuvat samoilla menetelmillä

Lukiharjoituksiin on toki tärkeää valita sellaisia kirjainyhdistelmiä, joiden kanssa ongelmia helposti syntyy. Kuitenkin näitä lukiharjoittelua varten suunniteltuja harjoituksia voidaan käyttää kaikenikäisten kielellisen kuntoutuksen tukena sekä muistikuntoutuksessa.



Pelaamisen voi aloittaa tutustumalla kuviin ja nimeämällä ne

Nimeämistä voidaan harjoitella nostamalla pinosta (tai pöydältä) kortti kerrallaan ja se joka nopeimmin osaa nimetä kortin - eli sanoa mitä se esittää - saa kortin itselleen.

Samalla tavalla voidaan harjoitella alkuäänteiden tunnistamista - se, joka tunnistaa, millä kuvan esittämä sana alkaa, saa kortin.   

Tavupeliä voi pelata siten, että aikuinen (tai ohjaaja) sanoo kuvan esittämän sanan tavut ja pelaajat muodostavat niistä sanan.

Työmuistia tukevassa harjoituksessa koetetaan muistaa (ja nimetä) mahdollisimman monta käännettyä korttia.

Lisäohjeita ja lomakkeita voi ladata verkkokaupasta earlylearning.fi

Lataa tarkemmat ohjeet ja harjoittelulomakkeet alla olevista linkeistä - tiedostot ovat toistaiseksi saatavana vain tuotetietojen liitteinä.

Peliohjeet ja lomakkeet peleihin voi tulostaa tämän linkin kautta: Ellin kortit 9 x 13 salkussa
Peliohjeet ja lomakkeet on laatinut laaja-alaiseksi erityisopettajaksi opiskeleva Katja Ylä-Kotola yhden opintosuorituksensa osana. 

Kortteja vastaavat sanakortit voi tulostaa tämän linkin kautta: Ellin kortit 9 x 13

Kirsti Remeksen artikulaatiotestin mukaisen lomakkeen saa tämän linkin kautta:  Ellin pöytäkortit



Outi Haikarainen,
ELLI - Early Learning Oy


perjantai 19. heinäkuuta 2013

Visuaalismotoriset harjoitukset ja lukemaan oppiminen

Miten lapselle lukeminen edistää lukemaan oppimista?

Lukemaan oppiminen edellyttää monenlaisten visuaalisten ja motoristenkin taitojen hallintaa. Yksi tärkeä taito on avaruudellinen suuntautumiskyky. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen suunta on länsimaissa vakiintunut vasemmalta oikealle, ja suunta tulee lapselle tutuksi jo silloin, kun hänelle luetaan kirjoja. Samoin opitaan oikea suunta sivujen selaamiseen.

Lapselleen paljon kirjoja lukevat vanhemmat ehkä (vain salaa) toivovat lapsen innostuvan ja kiinnostuvan itse niin mukavaksi ja hyödylliseksi kokemastaan lukemisharrastuksesta. Samalla he tulevatkin tukeneeksi myös lapsen lukemaan oppimiseen tarvittavien esitaitojen kehittymistä!


Kiperät kirjaimet opitaan harjoittelemalla 

Lukemaan oppimista edeltää kirjainten muotojen tunnistaminen - virallisemmin muotojen kiinnittyminen ja visualisaatio.  Tutkimusten mukaan visuaalis-motoristen taitojen kehittyminen tukee myös sanojen ymmärtämistaitoja eli on erittäin tärkeä lukemisen oppimisen kannalta. Kirjainten harjoittelu siis kannattaa!

Kirjainten kirjoittaminen voi olla aluksi vaikeaa, jos kynän käyttöä ei ole paljon harjoiteltu. Silloin voidaan aloittaa yksinkertaisemmilla viivaharjoituksilla ja vasta sitten siirtyä varsinaisiin kirjaimiin. Kirjaimia piirtämällä niiden muodot tulevat tutuksi ja sen lisäksi itse kynän käsittelytaito paranee. Molemmat taidot tukevat lukemaan ja kirjoittamaan oppimista.

Siilin Viilikuppi auttaa oppimaan kirjaimet 

Kirjainkiemurat  -harjoituskirjan ensimmäisessä osiossa, Siilin Viilikupissa on paljon kynänkäytön harjoituksia ja sekä kaikkien kirjainten harjoittelusivut. Lisäharjoituksia voi tarvittaessa tehdä erilliseen vihkoon. Kirjainharjoitusten lisäksi kynänkäsittelytaitoja harjoitellaan erilaisten väritystehtävien avulla ja mukana on myös matemaattisia taitoja tukevia tehtäviä. Osion lopuksi on oman oppimisen itsearviointitehtävä ja hieman vaativampiakin "Siilin kiperät" -tehtäviä.

Kirjainkiemurat - harjoituksia kirjaimista lauseisiin sopii erittäin hyvin myös kotikäyttöön. Tekijä on aapiskirjailijanakin tunnettu Irja Nikkinen ja kuvittaja Jenni Lindfors. Lataa mallisivuja tuotesivultamme.



Outi Haikarainen,
ELLI - Early Learning Oy