Sivut

Tietoja tästä blogista

torstai 15. joulukuuta 2016

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Ohjeita ONNI-oppimateriaalin käyttöön



Onni tehtävien tarkoituksena on opettaa oppilaalle paitsi lajittelua, samanlaisen etsimistä, sarjoittamista ja värien tunnistamista, myös työskentelytaitoja. Aluksi tavoitteena on, että oppilas oppii istumaan hetken paikoillaan ja tekemään tehtävän alusta loppuun. Myöhemmin tavoitteena on, että oppilas tekee useamman tehtävän mahdollisimman itsenäisesti ja oppii pyytämään tarvittaessa apua. Tehtävät on suunniteltu siten, että oppilaan on helppo ymmärtää mitä häneltä tehtävässä odotetaan, mitä tehtävässä pitää tehdä, miten tehtävä aloitetaan ja miten se tehdään valmiiksi, jolloin työskentely on loppu.  



ONNI opettaa työskentelytaitoja

 

Työskentelytaitoja opetellessa kannattaa ensin tehdä vain yhtä yksinkertaista tehtävää yhdessä oppilaan kanssa. Jos tehtävätauluissa ovat tarranauhat, tehtäviä voi tehdä lattialla, sohvalla, pöydällä, oppilaan kannalta mielekkäällä paikalla. Aluksi on hyvä näyttää oppilaalle, miten kuvakortteja laitetaan kuvapohjaan. Anna seuraavaksi tehtäväkortti oppilaalle ja pyydä häntä laittamaan itse kortti paikalleen tai osoittamaan sormellaan, mihin kortti kuuluu.


Kun työskentelytaitoja harjoitellaan, voi käyttää alusta lähtien ”ensin” ja ”sitten” toiminnanohjauskortteja. Ensin-korttiin laitetaan kuva suoritettavasta tehtävästä ja sitten- korttiin lisätään oppilaalle palkkiona toimiva tekeminen tai esimerkiksi kuva mieleisestä lelusta. Jos työskentelytaidot ovat huonot, oppilas oppii luottamaan siihen, että kun tehtävä on tehty loppuun, niin luvassa on mieleistä tekemistä. Päämääränä on, että tehtävien tekemisestä tulisi myös mieleistä, motivoivaa ja palkitsevaa työskentelyä!

Kun oppilas on ymmärtänyt tehtävien tekemisen idean, tehtäviä voi antaa kerralla useampia. Toimiva systeemi on, että yksittäinen tehtävä laitetaan laatikkoon. Laatikot sijoitetaan luokassa siten, että oppilas voi mahdollisimman itsenäisesti ottaa vuorossa olevan tehtävälaatikon pöydälleen.


Oppilaan oma työskentelyjärjestys


Tukea työskentelyyn saa työskentelyjärjestyksellä. Laatikoiden reunaan laitetaan erivärisiä kuvia tai kuvioita. Samat kuvat tai kuviot sijoitetaan työpöydän kanteen tarranauhaan. Oppilas irrottaa työpöydältä ensimmäisen kuvan ja ottaa samalla kuviolla varustetun laatikon itselleen tehtäväksi. Kun laatikon tehtävä on valmis, se siirretään sivuun ja oppilas ottaa työpöydältään uuden kuvan ja hakee uuden laatikon. Kun kaikki työjärjestyksen tehtävät on tehty, työskentely on loppu ja oppilas saa valita mieleistä tekemistä.


Kyllä ja ei - Oppilaat, joille tarranauhoilla työskentely on liian vaativaa


Jos kuvakortin asettaminen tehtävätauluun on oppilaalle motorisesti liian haastavaa, Onni tehtäviä voi käyttää kyllä- ja ei-vastausten opetteluun. Oppilaalle näytetään kuvakorttia ja kysytään, missä kuvan paikka on. Kuvapohjasta näytetään kuvia vuorotellen vaaka- tai pystysuuntaan ja pyydetään oppilasta näyttämään kuvan paikka oppilaan käyttämin kyllä- tai ei-merkein. Kaikkia Onni tehtäviä voidaan käyttää kyllä ja ei -vastausten opetteluun.




ONNI oikean ja vasemman opettelussa


Oikean ja vasemman puolen ymmärtäminen voi olla haastavaa ja Onni tehtäviä voi käyttää taidon opetteluun ja vahvistamiseen. Onni tehtävät 1 aloittelijalle -tehtävistä löytyy ETSI SAMANLAINEN tehtävät, jotka sopivat mainiosti taidon harjoitteluun. Kuvataulu laitetaan valkotaululle magneetilla. Kuvakortti laitetaan kuvataulun ylä- tai alapuolelle, vasemmalle tai oikealle. Tavoitteena on, että oppilas kertoo ilmein tai elein, kuvin, viittomin tai sanoin mihin suuntaan korttia on siirrettävä, että se saadaan oikealle paikalle. Mitä taitavammaksi oppilaat tulevat sitä haastavampaa ETSI SAMANLAINEN- tehtävää voidaan käyttää. Kun taito on hyvin jo hallussa, oppilaat voivat tehdä tehtävää myös yhdessä, ilman aikuisen apua.



ONNI ja kommunikaatiotaidot

 

Onni-tehtävien tekemisen voi helposti yhdistää kommunikaatiotaitojen opettamiseen. Onni-tehtävissä olevat kuvat voi etsiä oppilaan kommunikointikansiosta, sähkösanomaohjelmasta tai opetella yhdessä viittomat. 

Yksittäisen kuvakortin kuvan etsiminen esimerkiksi kommunikointikansiosta antaa mahdollisuuden tärkeään mallittamiseen. Esimerkiksi tehtävässä LAJITTELE (1/4), oppilasta voi pyytää antamaan ensimmäiseksi kissa- kortin, jolloin aikuinen mallittaa pyyntöä kansiota käyttäen. Tehtävässä on myös eri värisiä lintuja, joiden avulla voi opetella värejä: anna ensin sininen lintu jne.


Tehtävät voi myös purkaa samalla tekniikalla. Esimerkkinä tehtävässä LAJITTELE ISOT JA PIENET (1/3) pyydä oppilasta antamaan ensiksi iso jääkarhu ja sitten pieni kissa jne. 

Tehtävä LAJITTELE OIKEIN (1/5) soveltuu myös hyvin kommunikaatiotaitojen opetteluun. Etsitään oppilaan kanssa hänen kommunikointimenetelmäänsä käyttäen banaani ja mietitään minkä värinen se on. Lopuksi voidaan vielä pohtia, pitääkö oppilas banaanista, mistä banaanin voi ostaa ja onko se hedelmä vai karkki, oppilaan taitojen mukaisesti.


Iloisia oppimisen hetkiä Onni tehtävien seurassa!

perjantai 9. joulukuuta 2016

Murkkumotivaation avaimet - kovaa asiaa sarjakuvana

ELLIN valikoimaan ilmestyi syksyllä Murkkumotivaation avaimet -kirja, jossa kuvataan sarjakuvan avulla sitä, kuinka vanhemmat voivat auttaa lastaan löytämään motivaatiota opiskeluun, tukea lastensa itsetuntoa ja parantaa perheen keskenäistä kommunikaatiota. Sarjakuva on todella helppolukuinen, kirjan tilanteet ovat tuttuja kaikille arjesta ja motivoinnin ja kommunikoinnin avaimet on vielä lopuksi kerätty kokoon konkreettisiksi harjoituksiksi.

Olemme Ellissä huomanneet, että sarjakuvan opit sopivat vanhemman ja lapsen välisen kommunikaation rakentamisen lisäksi myös esimerkiksi parisuhteeseen ja - sattuipas mukavasti - työpaikallekin!

Kirjan on kuvittanut Katariina Hirvonen ja kirjoittanut ELLInkin tiimin kanssa työskennellyt työyhteisövalmentaja Lauri Jäntti, joka seuraavaksi kertoo lisää kirjasta:



Sarjakuvan voima


Tässä on ensimmäinen sarjakuvamme syksyltä 2015:





Kuvasimme siinä arjen kohtaamisen, jossa isä antaa taitavasti uuden näkökulman lasta harmittavaan tilanteeseen. Useimmat meistä vanhemmista määrittelevät tällä tavalla tilanteita uudelleen täysin automaattisesti. Tyypillisesti ehdotamme jollakin tokaisulla lapselle vaihtoehtoista tapaa nähdä harmia tuottanut asia. Lapsen kasvojen ilmeen muuttuminen sitten paljastaa, hyväksyykö hän uuden näkökulman vai ei.

Arkisten onnistumisten tutkiminen auttaa ymmärtämään, mitä hyvin päättyneessä tilanteessa tapahtui ja kuinka vastaavanlaiset kohtaamiset todennäköisimmin onnistuvat myös jatkossa. Tuota sarjakuvaa katsoessa saattaa tulla mieleen, että vanhemman ehdottaman vaihtoehtoisen ajattelutavan olisi hyvä olla lapsen mielestä yhtä totta kuin hänen alkuperäinenkin, negatiivisempi ajatuksensa. Vanhempi toivoisi, että hänen tarjoamansa ajattelutapa tuntuisi lapsesta hyödylliseltä ja saisi hänet keksimään uusia tapoja katsoa tilannetta. Onnistumisen saattaa oivaltaa olevan tunnistettavissa joskus pienistäkin kuulijan fyysisen olemuksen muutoksesta.

Miettiessään vähän pidemmälle, vanhempi voi keksiä erilaisia tapoja löytää uusia näkökulmia. 

Esimerkiksi voi miettiä:

  • mitä muuta lapsen kuvaama tunne tai oire voisi tarkoittaa
  • mitä sellaisia puolia tilanteesta voisi löytää, joita lapsi ei ole huomannut ja jotka voisivat tuoda lapselle uusia merkityksiä, jotka helpottavat oloa ja vievät eteenpäin
  •  missä toisenlaisessa tilanteessa negatiiviseksi koettu tilanne olisikin hyödyllinen


Tavallisia arjen onnistumisia kannattaa siis jollakin tavalla tehdä näkyväksi, jotta voisi miettiä syitä onnistumisiin. Kiireisessä arjessa se voi olla vaikeaa, mutta apua onneksi löytyy.

Jatkoimme arjen tilanteiden kuvaamista keskittyen lähinnä lasten oma-aloitteisuuden ja oppimismotivaation tukemisen tapoihin. Hahmot saivat nimet ja muodostui perhe, jossa isä Ripa, äiti Sofi sekä lapset Susa ja Tatu kohtaavat arjen eri tilanteissa.



Helpotimme olennaisten tekijöiden oivaltamista laittamalla Ripan kirjoittamaan vinkkejä sulkiskaverilleen Sampalle. Ripa tosin oli hyvin vastahakoinen siihen, koska hän ymmärsi kaikkien yksilöiden ja tilanteiden olevan erilaisia. ”Mitään patenttiratkaisuja ei ole”, hän toteaa. Samppa sai kuitenkin suostuteltua Ripan kirjoittamaan harjoituksia, jotka auttavat ymmärtämään sarjakuvan tilanteita vähän syvemmin.

Nyt olemme edenneet niin pitkälle, että ideat on koottu kirjaksi, jossa on 31 sivua sarjakuvia ja 14 sivua niihin liittyviä harjoituksia oppimisen tukemiseen. Kaikki kuvaavat arkea, missä vanhemmat ovat haastavassa tilanteessa ja jollakin tavalla onnistuvat pääsemään siitä eteenpäin.





Ratkaisut, joihin Ripa ja Sofi päätyvät, syntyvät jostain käsittämättömästä syystä yleensä tutkimustiedon tukemalla tavalla. Heillä näyttää olevan kuuntelemisen taidon lisäksi ihmeellinen vaisto osua hyvään ratkaisuun, vaikka kommelluksiakin toki sattuu.

Ripan, Sofin, Susan ja Tatun arkeen, on siis nyt mahdollisuus päästä kurkkaamaan. Kuinka he kaiken oikein tekevät? Motivaatioon liittyvien asioiden ymmärtäminen ei ole vielä koskaan ollut näin helppoa. Sarjakuvassa on voimaa!

Lauri Jäntti

Lauri Jäntti on työpsykologiasta väitellyt, melonnasta pitävä oppimisen asiantuntija, jolla on pitkä tausta vanhempien ja nuorten oppimiseen ja motivaatioon liittyvästä valmentamisesta. Valmennustyön lisäksi hän kohtaa nuoria vapaaehtoistyössä Pelastakaa Lapset ry:ssä, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja etsivässä nuorisotyössä. Järisyttäviä oppimisen kokemuksia Laurille ovat tarjonneet myös omat lapset ja lastenlapset. Innostus sarjakuvallisen kirjan käsikirjoittamiseen syntyi havainnosta, että oppimiseen ja motivaatioon liittyviä asioita pystyy kuvaamaan helposti ymmärrettävällä tavalla lapsiperheen arjesta kertovan tarinan avulla.

Murkkumotivaation avaimet verkkokaupassamme

Lue lisää Lauri Jäntin työstä täällä